Kuinka hampaiden värjäytymät syntyvät? Hampaiden tummentuminen iän myötä on normaalia, ne muuttuvat yleensä kellahtaviksi tai kellanruskeiksi. Tummuminen liittyy usein kehossa ja kasvoissa tapahtuviin muihin iän mukanaan tuomiin muutoksiin. Hampaiden värjäytymät voivat syntyä sisältä- tai ulkoapäin. Sisältäpäin syntyvät värimuutokset johtuvat joko jonkin väriaineen saannista, esimerkiksi tietyistä nuorempana syödyistä lääkkeistä, tai myöhemmin syntyneestä sairaudesta hampaan hermokanavassa. Hermokanavan sairauksissa väriaine tunkeutuu hammasluuhun. Ulkoisista syistä johtuvat värjäytymät syntyvät yleensä liiallisen tupakoinnin tai teen, kahvin, viinin tai vastaavan aineen liiallisesta nauttimisesta. Myös tietyt lääkkeet, kuten Hibitane, voivat aiheuttaa värjäytymiä. Usein kyse on silloin hampaan pinnalla olevien kerrostumien värjäytymisestä, jotka hammaslääkäri tai hammashygieenikko voi poistaa puhdistamalla. Ulkopuolisten aineiden sisältämät väriaineet voivat myös tunkeutua itse hammasaineeseen ja värjätä sen. Tämä koskee erityisesti hammasluuta (dentiini). Prosessi tapahtuu nopeammin, jos kiilteessä on halkeamia tai jos se on erittäin ohutta tai hioutunutta. Tällaisia syviä värjäytymiä ei voi poistaa puhdistamalla. Voiko värjäytyneitä hampaita valkaista? Kyllä voi. Hermokanavan sairaudesta johtuvissa värjäytymissä kanavat puhdistetaan ja kanavaan laitetaan valkaisuaine joksikin aikaa. Myös muuten terveiden hampaiden pintaa voidaan yrittää valkaista. Se tehdään joko hammaslääkärin tai hammashygieenikon luona tai kotikäsittelynä. Hammaslääkärillä käsittely tehdään käyttämällä potilaan hammaspintojen mukaan valmistettua muottia, johon valkaisuaine laitetaan. Aineen tehoa voimistetaan lämmöllä ja mahdollisesti ultraviolettivalolla. Usein tähän liitetään hammaskiilteen happokäsittely. Kotikäsittelyssä käytetään myös valkaisuaineella täytettävää muottia, mutta valkaisuaine on teholtaan miedompaa ja käsittelyaika on pidempi. Ruskeat ja keltaiset värjäytymät voidaan usein valkaista, sen sijaan harmaisiin ja siniharmaisiin muutoksiin on vaikeampi vaikuttaa. Hampaiden valkaisu tulee aina tehdä hammaslääkärin tai suuhygieenikon ohjeiden mukaan ja heidän valvonnassaan.
Voiko värjäytyneet, läikikkäät tai vahingoittuneet hampaat pinnoittaa? Kyllä, ne voidaan peittää tai korjata muovilla tai ohuilla posliinilevyillä. Jos pinnoitus tehdään posliinilevyillä, puhutaan laminaateista tai fasadeista. Niiden tulee mieluiten olla alle 1 mm paksuisia, ja ne liimataan hampaan pintaan erikoisliimalla. Useimmiten hampaan kiillepinnasta on hiottava ensin vähän pois, jotta posliinilevyille olisi tilaa. Laminaatit valmistetaan hammasteknisessä laboratoriossa kullekin hampaalle erikseen, ja niillä voidaan peittää tietyntyyppisiä värjäytymiä tai vammoja hampaassa. Normaaliolosuhteissa laminaatti voi kestää yli 10 vuotta. Laminaatit on kuitenkin tarkastettava säännöllisin väliajoin, ja lisäksi ne tarvitsevat tietynlaista hoitoa.
Millaista hammastahnaa kannattaa käyttää värjäytymien käsittelyyn? Jos hampaisiin tulee värjäytymiä esimerkiksi kahvista, teestä, punaviinistä ja tupakasta, voi harjaaminen tehokkaasti puhdistavalla hammastahnalla auttaa. On kuitenkin muistettava, että tietyt nk. whitening-hammastahnat ovat erittäin voimakkaasti hiovia, ja siten kulumisvaurioiden riski voi kasvaa, erityisesti, jos harjataan kovin tarmokkaasti. Bikarbonaatti (ruokasooda) on tehokkaasti puhdistava, hiova aine, joka käsittelee kiillettä silti hellävaraisesti. Koska sylki liuottaa bikarbonaatin suhteellisen nopeasti, hiomateho on parhaimmillaan harjauksen alussa. Tehoa voidaan pidentää aloittamalla harjaaminen kuivalla harjalla.
Hampaiden värjäytyminen johtuu usein ulkoisista vaikutuksista, kuten tupakasta, teestä, kasvista ja viinistä.