Karieksesta

Syljen tärkeys

Kun suu tuntuu hiekkapaperilta ja kieli parkitulta nahkalta, sylkeä ei erity tarpeeksi. Syljen tehtävänä on huuhdella hampaita ja suojata niitä kariekselta. Sylki toimii myös voiteluaineena suussa, ja se helpottaa pureskelua, nielemistä ja puhumista.   Suun kuivuminen on todella hankala vaiva, ja se voi oireilla puhumis- ja nielemisvaikeuksina. Ruoka ei maistu erityisen hyvältä ja suussa voi olla kipua.   Suun kuivuus lisää myös karieksen vaaraa ja saattaa aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Lääkkeet yleisin aiheuttaja

Joskus puhumistilanteen aiheuttama hermostuminen saattaa saada suun kuivumaan tilapäisesti. Erittäin tavallinen syy kuivaan suuhun on kuitenkin lääkkeet, sillä suun kuivuminen on erittäin yleinen sivuvaikutus. Suun kuivumiseen ei valitettavasti ole varsinaista parannuskeinoa, mutta sitä voidaan ehkäistä ja sen oireita voidaan lievittää. Syljeneritystä lisäävien imutablettien lisäksi voit juoda runsaasti vettä tai mineraalivettä, ei kuitenkaan virvoitusjuomia tai mehua.

Suu kuivuu – muutenkin kun jännityksessä

Suun kuivuminen on vaiva, jonka lähes jokainen joutuu kokemaan jossain vaiheessa elämäänsä. Yleisiä oireita ovat puhumis- ja nielemisvaikeudet, makujen maistumattomuus, pahanhajuinen hengitys ja joskus suun tulehtuminen. Ikäryhmässä 50+ noin 20 % väestöstä kärsii kuivasta suusta (naiset miehiä useammin), mutta se voi vaivata myös nuorempia sairauden tai stressin yhteydessä. Ongelman vaikeusaste vaihtelee lievemmästä "tahmeasta suusta" (jolloin syljeneritystä kiihdyttävistä tuotteista voi olla hyötyä) vaikeampiin tapauksiin, joissa niin kutsuttua kserostomiaa on hoidettava syljeneritystä lisäävällä lääkityksellä. Stressi ja jännitystilat ovat tavallisia ”arkisyitä” suun kuivumiseen. Muita, täsmällisempiä syitä voivat olla aliravitsemus, tietyt sairaudet tai lääkehoidot. Suun kuivuminen on todistetusti kolmanneksi yleisin lääkeaineiden sivuvaikutus.

Eikö veden juominen riitä?

Koska sylki on 99,5 % vettä (0,5 % on suoloja, proteiineja ja bakteereita), voi lasillista vettä erehtyä pitämään riittävänä keinona kuivan suun hoitamiseksi. Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Tilapäistä apua voi varmasti saada lasillisesta vettä, koska se huuhtelee kuivan tunteen pois, mutta ongelma palaa pian takaisin. Parempi apu on syljentuotannon lisääminen, sillä sylki on suun luonnollinen ”huuhteluaine”.

Hammaskiille
Ulommaisena hampaan pinnalla on kiillekerros, joka on kehon kovin osa, se on jopa luustoakin kovempi. Se muodostaa suojaavan vaipan hammaskruunun ympärille. Kruunu on se osa hampaasta, joka on näkyvissä. Kiille on se osa hammasta, joka joutuu ensimmäisenä karieksen kohteeksi. Vaikka kiille on erittäin kovaa, kariesta aiheuttavat hapot voivat tuhota sen.

Hammasluu
Kiilteen alla on hammasluu, joka muodostaa sekä hampaan kruunun että juuren sisärungon. Hammasluu ei ole yhtä kovaa kuin kiille, ja kun karies pääsee tähän kerrokseen, prosessi voi kiihtyä valtavan nopeasti.

Mistä hammassairaudet johtuvat?
Plakki on karieksen pääasiallinen aiheuttaja. Plakki sisältää bakteereita, jotka muodostuvat hampaiden pinnalla. Nämä bakteerit käyttävät ruuan sisältämiä hiilihydraatteja, ennen kaikkea sokerituotteita, happojen tuottamiseen, jotka puolestaan hyökkäävät hampaan rakennetta vastaan ja tuhoavat sen.
Karies leviää usein nopeasti hammasluun läpi ja tunkeutuu kiilteen alle. Hampaassa voi olla merkittäviä vaurioita, vaikka se näyttää harjaantumattomalle silmälle aivan "terveeltä”. Kohtaa, jossa hampaan rakenne on rikkoutunut, kutsutaan useimmiten reiäksi.

Hammasydin
Seuraava hampaan osa on pehmeä ja herkkätuntoinen hammasydin, joka huolehtii hampaan sisäosien hapensaannista. Hammasytimessä kulkevat herkkiä hermoja ja verisuonia, jotka pitävät hampaan elossa.
Kun karies pääsee hammasytimeen asti, hammas voi tulehtua. Hammasydin voi myös kuolla. Molemmat tilanteet voivat olla äärimmäisen kivuliaita, ja seurauksena on yleensä välitön hammaslääkärikäynti.

Juurisementti
Hampaan neljäs osa on juurisementti. Se on ohut ja kova kerros, joka suojaa hampaan juurta ja yhdistyy kiilteeseen hampaan kaulassa. Juurisementti ei ole yhtä kovaa kuin kiille, mutta se on yleensä hammasta ympäröivän ikenen (gingiva) suojassa. Kun ien sairastuu ja irtoaa hampaasta, juurisementtipinta altistuu helpommin kariekselle.

Kuinka kariesta hoidetaan?
Karieksen vaurioittama hammas ei voi parantua itsestään. Jos kariesta ei hoideta, lopuksi hammasta alkaa särkeä ja karies voi tuhota koko hampaan. Kun hampaaseen on tullut reikä, se etenee niin kauan kunnes prosessin pysäyttämiseen saadaan ammattiapua. Jos karies huomataan ajoissa, hammassäryltä vältytään ja hammaslääkäri pystyy palauttamaan hampaan normaaliin tilaan. 

Kuinka kariesta ehkäistään?
Sinä voit ehkäistä karieksen! Hammaslääkäri tai hammashygieenikko neuvoo hampaiden ja suun kannalta parhaat hoitokeinot, ruoka-aineet sekä muita ehkäiseviä toimenpiteitä. Näiden neuvojen avulla voit vähentää plakin muodostumista ja ehkäistä karieksen syntymisen.
Vähintään yhtä tärkeää on käydä hammaslääkärissä säännöllisesti. Hammaslääkäri tutkii hampaasi ja ottaa tarvittaessa röntgenkuvat karieksen ja muiden hammassairauksien toteamiseksi ennen varsinaisen ongelman syntymistä.